Esitetyn menetelmän peruslähtökohdaksi on otettu radioaktiiviselle säteilylle altistetun timantin kyky tuottaa sähkövirtaa. Sähköä pystytään tuottamaan tällä keinolla nykyaikaisiin tuotantomenetelmiin verrattuna erittäin vähän, mutta sen selkeänä etuna on kuitenkin prosessin yksinkertaisuus, toimintavarmuus ja pitkäikäisyys. Menetelmässä ei tarvita lainkaan liikkuvia osia eikä se kärsi kemiallisiin prosesseihin liittyvistä epävarmuuksista.
Ydinvoimaloiden käytettyjä säätösauvoja voitaisiin tutkijoiden mukaan uusiokäyttää radioaktiivisten energialähteiden valmistuksessa. Säätösauvat on valmistettu grafiitista, mutta käytön myötä niiden pinnalla oleva hiili muuttuu radioaktiiviseksi hiili-14-isotoopiksi, joka voidaan kerätä talteen ja siitä voidaan valmistaa keinotekoisia timantteja uusia energialähteitä varten. Hiili-14:n tuottama radioaktiivinen säteily on luonteeltaan lyhytaaltoista, joten se voidaan eristää ympäristöstä kapseloimalla säteilylähde toisen timantin sisään.
"Radioaktiivisia timantteja" voitaisiin käyttää energianlähteinä esimerkiksi satelliiteissa tai sydämentahdistimissa, joissa energianlähteen vaihtaminen on hankalaa. Hiili-14:n puoliintumisaika on 5730 vuotta, joten akkujen lataamisesta tai vaihtamisesta ei tarvitsisi juurikaan kantaa huolta.
Kirjoittaja: Manu Pitkänen @ 28. marraskuuta, 2016 13:58
