Commodore 64, eli tuttavallisemmin kuusneba, kuusnepa, kuusnelonen tai vain yksinkertaisesti neba - tai virallisemmin C64, C=64 tai C-64 - on Commodore Business Machinesin vuonna 1982 esittelemä 8-bittinen kotitietokone.
Laite esiteltiin ensimmäistä kertaa CES-tapahtumassa, tammikuussa 1982 ja oli jatkoa Commodoren suositulle VIC-20 -kotitietokoneelle sekä enemmän yrityskäyttöön suunnatulle Commodore PET-mallille.
Laite sai Suomessa markkinointinsa ansiosta nimen "Tasavallan Tietokone" ja onkin monelle 1970-luvulla syntyneelle ensimmäinen tietokone. Samalla se loi omalta osaltaan kotimaassamme 1980-luvun tietotekniikkabuumin, jota on vaikea ymmärtää, jos aikakautta ei ole elänyt.
Tekniikasta
Laite itsessään ei ole loppujen lopuksi kovinkaan kummoinen, vaan on spekseiltään varsin tyypillinen oman aikansa laite. Kuusnelosessa muistia oli 64 kilotavua (eli 0,06 megatavua) ja koneen "aivoina" eli prosessorina pyöri 8-bittinen MOS 6510. Prosessori nakutti Euroopassa myydyissä PAL-versioissa 0,985MHz kellotaajuudella (eli noin 0,001GHz nopeudella) ja Yhdysvalloissa myydyssä NTSC-versiossa aavistuksen nopeammin eli 1,023MHz kellotaajuudella.
Commodore 64 liitännät ja portit
Liitännät, kuten kaikissa muissakin laitteissa tuohon aikaan, olivat pääsääntöisesti epästandardeja ja valmistajan omia. Nebaan sai kytkettyä tallennustilaksi joko kasettiaseman tai levyaseman. Pelaamista varten laitteeseen sai kytkettyä kaksi peliohjainta. Peliohjaimet jotka olivat 1980-luvulla pääsääntöisesti joystickeja eli tikkuja, joiden päässä oli "liipasinnappi" tai kaksi - nykyisenkaltaisia ohjainpädejä ei käytetty kuin oikeastaan pelikonsoleissa. Joystickien liitäntä oli ainoa de facto-standardia noudattava Commodore 64:n liitäntä, sillä laite käytti Atarin 9-pinnistä D-liitintä joystickien kytkentään. Samat joystickit toimivat siis ristiin lähes kaikissa tuon ajan eri tietokonemerkeissä.
Commodore 64:n kasettiasema - Commodore 1530 (C2N)
Grafiikan pyörityksestä huolehti oma MOS Technologyn VIC-II-piiri, joka osasi näyttää 16 väriä ruudulla, 320x200 resoluutiolla tarkkuusgrafiikkatilassa. Useimmat neballe tehdyt pelit käyttävät kuitenkin moniväristä 160x200 -resoluutiota. Vertailun vuoksi: kotimaan TV-lähetykset ovat 720x576 tarkkuudella ja teräväpiirto on tyypillisesti 1920x1080 tarkkuudella olevaa kuvaa. Kameratermein ilmaistuna valtaosa peleistä käytti 0,03 megapikselin tarkkuutta.
Musiikin suhteen kuusnelonen sitten erottuikin valtaosasta kilpailijoistaan - MOS Technologyn SID-piiri oli omalla tavallaan erilainen ratkaisu musiikintuottoon ja tarjosi 3 äänikanavaa ja oli monin tavoin joustavampi musiikin luomiseen kuin kilpailijoiden tuon aikaiset äänipiirit. SID-musiikki elääkin edelleen monin tavoin ja kuullaanpa "SID-soundin" kaltaista musiikkia toisinaan myös modernien artistien kappaleissa.
Ohjelmointi
Monelle nuoremmalle tietotekniikan harrastajalle ajatus siitä, että ohjelmointi on erittäin oleellinen osa tietotekniikkaa, on hieman vieras. Kuitenkin 1980-luvulla 8-bittisten tietokoneiden aikakaudella jokainen tietokone käytännössä käynnistyi suoraan "komentoriviin". Komentorivissä oli BASIC-ohjelmointikielen tulkki suoraan toimintavalmiina. Tällöin käytännössä kaikki, mitä koneella tehtiin, oli jossain määrin ohjelmointia - jo pelkästään pelien lataaminenkin vaati oikean BASIC-komennon kirjoittamisen BASIC-tulkkiin.
C=64 aloitusruutu (kuva VICE-emulaattorilla, josta "X2", oikeassa C=64:ssa "V2")
Monet tuon ajan tietokoneet kilpailivat BASIC-kielen monipuolisuudellaan ja kädenvääntöä käytiin siitä, minkä laitteen ohjelmointi BASICin avulla oli helpointa, joustavinta ja nopeinta. Tästä huolimatta kuusnepa valloitti koteja ehkäpä yhdellä kehnoimmista BASIC-tulkeista mitä suosittujen 8-bittisten koneiden rintamalla oltiin nähty.
Asian laitaa toki autettiin tuomalla myyntiin erilaisia parempia BASIC-tulkkeja, joista tunnetuin oli Simons' BASIC. Kyseinen BASIC-tulkki lisäsi varsin vajavaiseen BASIC-kielen tulkkiin toistasataa uutta komentoa ja sujuvoitti ohjelmointia muutenkin varsin paljon.
Mutta neban suosio yhdistettynä sen surkeahkoon BASIC-tulkkiin toimi myös ponnahduslautana konekielisen ohjelmoinnin opettelulle. Käytännössä, jos koneesta halusi saada jotain mielekkäämpää irti, oli pakko opetella 6510-prosessorin assembly-kieli (tai "assembler", kuten kieltä yleisesti ja virheellisesti kutsuttiin). Assemblya käyttämällä koneelle saatiin lähellä puhdasta konekieltä olevaa koodia aikaiseksi ja saatiin vapautettua koneen potentiaalia ohjelmoinnin kautta.
Voidaan väittää, että konekielisen ohjelmoinnin "pakollisuus" yhdistettynä valtaviin myyntimääriin oli omalta osaltaan synnyttämässä Suomeenkin demoskeneä. Demoskene taas toimi myöhemmin pohjana mm. Suomen peliteollisuuden kasvulle.
Pelit
Pelien takiahan kone lopulta ostettiin. Kyllähän vanhemmille tietokoneen hankintaa perusteltiin vaikka millä tavalla, mm. sähköisenä reseptiarkistona, koulunkäynnin tehostajana ja perheen taloudenhallinnan työkaluna. Mutta pelien takia laite lopulta ostettiin ja siihen sitä valtaosassa perheistä myös käytettiin.
Pelien suhteen kuusnelonen olikin aivan omassa kategoriassaan kaikkiin muihin tuon ajan tietokoneisiin nähden. Arviot pelien määrästä liikkuvat jossain 5000 ja 20000 eri pelinimikkeen välillä, joita laitteelle sen elinaikana julkaistiin. Ja juuri pelien saatavuus oli nimenomaan se seikka, miksi kuusnepa moneen kotiin ostettiin.
1980-luvulla pelien piratismi oli laajamittaista, helppoa ja sitä ei oikeastaan edes ajateltu mitenkään laittomana. Käytännössä useimpien pelien kopiointiin riitti tavallinen kaksipesäinen C-kasettinauhuri eli "kaksipesäinen mankka", jolla C-kasetilla myydyt pelit sai näppärästi nauhoitettua tyhjälle C-kasetille.
1980-luvun kaksipesäinen mankka
Piratismin yleisyys teki myös tietokoneen valinnasta ryhmäpaineen alaista - oli järkevintä ostaa tietokone, joka "kaikilla muillakin" oli. Ostamalla tietokone, joka "kaikilla muillakin oli", myös pelit sai kopioitua kavereilta. Oman arvioni mukaan piraattipelien osuuden täytyi olla jossain 90 ja 95 prosentin hujakoilla tuohon aikaan - mitä harvinaisempi kone perheessä oli, sitä isompi osuus peleistä "piti" ostaa kaupasta.
Myydyimmän nebapelin suhteen ei ole olemassa mitään yksiselitteistä tilastoa, koska pelejä ei vielä ajateltu samalla tavalla merkittävinä teoksina, kuten nykyaikana. Tästä johtuen myös pelien myyntimäärien tilastointi oli aivan lapsenkengissään. Pelejä, piratismista huolimatta, myytiin kuitenkin paljon. 1980-luvun puoliväli oli suurten konesotien värittämää: pelit julkaistiin usein niin, että "kaikki" julkaistiin kuusnepalle ja muut tietokonemallit saivat sitten pelin, jos saivat. Usein "muut kuin neban versiot" pelistä julkaistiin täysin pelinkehittäjän ja -julkaisijan mieltymysten (ja usein kotimaan) mukaan, jos niitä julkaistiin lainkaan. Eli brittiläisistä peleistä oli usein myös Spectrum-versiot, japanilaisista MSX-versiot, mutta kaikista peleistä julkaistiin aina C=64 -versiot.
Toki myös muille alustoille pelejä tuli, joita kuusneloselle ei julkaistu - mutta käytännössä luvut puhuvat puolestaan. Suurin osa kaikista merkittävien julkaisijoiden peleistä julkaistiin kuusneloselle. Etenkin Yhdysvalloissa markkina oli pitkälti C=64:n dominoima.
Kuolema
Pikkuhiljaa Commodore 64 alkoi muuttumaan vanhentuneeksi, kun 16-bittisten mikrojen aikakausi koitti ja Commodore itsekin hyppäsi kelkkaan, erittäin hyvin tuloksin, Amigan myötä.
Mutta yhtiö onnistui lypsämään rahakoneestaan, kuusnelosesta, lähes kaiken mahdollisen irti: koneesta tehtiin useita eri versioita eri hinta- ja käyttösegmentteihin, varsin vaihtelevin tuloksin.
Commodore piti kuusnelosen tuotannossa aivan konkurssiinsa saakka ja viimeiset C=64:t valmistuivat huhtikuussa 1994, yli 12 vuotta laitteen ensiesittelyn jälkeen. Tuolloin koneen hinta oli tipahtanut jo esimerkiksi Britanniassa 50 punnan tasolle, jolloin ongelmaksi olikin muodostunut se, että 1541-levyasema maksoi enemmän kuin itse laite.
Kuusnelonen tänä päivänä
Kuusnelonen on todennäköisesti maailman tarkimmin tutkittu yksittäinen tietokonemalli. Sen prosessorin ja erikoispiirien outoudet, erikoisuudet ja jopa bugitkin on kaivettu ohjelmoijien ja fanien toimesta 35 vuoden aikana esiin. Ja netin aikakaudella vihdoin myös dokumentoitu helposti saatavaan muotoon.
Laitteen yleisyyden, sen historiallisen merkityksen ja sen kattavan dokumentoinnin ja tietyntyyppisen standardin ansiosta C64 itse asiassa elää ja voi varsin mainiosti tänäkin päivänä. Lähes kaikilla suuremmilla tietokonetapahtumilla, jossa esitellään demoskenen tuotoksia, näkee tänäkin päivänä uusia C64-demoja - viime vuonna julkaistu We Are Demo alla maistiaisina..
Kuusnelonen loi myös Commodorelle pohjaa rakentaa tietokonebisnestään eteenpäin ja omalta osaltaan auttoi myös toisen ikonin, Amigan, syntyyn.
Koska C64 myytiin niin valtavat määrät (arviot vaihtelevat 10 ja 17 miljoonan myydyn kappaleen välillä), on laitetta saatavilla edelleen varsin hyvin verkon huutokaupoista. Ja tietenkin, erilaisia emulaattoreita on saatavilla valtavat määrät, käytännössä kaikille mahdollisille alustoille, joista tunnetuin ja paras on VICE, joka on avointa lähdekoodia. Emulaattori on siis sovellus, joka "emuloi" eli matkii kohdekoneensa toimintaa - VICEn avulla C=64:sta voi käyttää myös mm. Windows-tietokoneilla.
VICE - Commodore 64 -emulaattori
Kehittäjäyhteisö on edelleen aktiivinen ja myös kaupallisia pelejä putkahtelee edelleen aika ajoin myyntiin, jopa fyysisinä painoksina. Myös erilaiset harrastajien keskustelualueet sekä Facebook-ryhmät keräävät suurta suosiota ja vanhojen, huutokaupoista pelastettujen laitteiden korjailu on oma taiteenlajinsa sekin.
Lopuksi
Kuusnelonen on yhden aikakauden kulttuurinen ikoni - 1980-luvun puolivälissä lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneet eivät voineet välttyä kyseisen laitteen vaikutukselta, vaika sellaista ei omasta kodista olisi löytynytkään. Nykyisin keski-ikää lähestyvät - tai sitä jo elävät - muistelevat kaiholla tuota leipälaatikon näköistä laitetta ja sen vaikutus teknologian yleistymiseen kodeissamme on kiistaton.
C=64 -mainos kotimaisessa tietokonelehdessä 1980-luvulla
Niin ja alun väitteeseen myyntimääristä: Raspberry Pin myyntimääriä verrataan usein kuusneloseen, mutta nuo myyntimäärät sisältävät kaikki Pin versiot, jotka vaihtelevat tehoiltaan, jne suuresti.
Mikäli aihe kiinnostaa lisää, tässä linkkivinkkimme:
- VICE - C64-emulaattori
- C64 Wiki - Tietopläjäys kaikesta nebaan liittyvästä
- C64.com - Pelejä, demoja, tietoutta
- Kotimainen C=64 -keskustelualue
- Commodore Finland -ryhmä Facebookissa
Mitä muistoja sinulla liittyy kuusnepaan? Jäikö jotain oleellista kertomatta? Kommentoi!
EDIT 25.6.2017: Iso palautevyöry tuli Facebookisa sanan "kuusneba" käytöstä ja toivottiin korjattavaksi se yleisemmin käytettyyn "kuusnepa" -muotoon. Korjattu, kiitos tästä huomiosta ja pahoittelut liian teinixx kielestäni ;-)
Myös pientä täsmennystä pelien saatavuudesta muille alustoille lisätty. Lisäksi täsmennetty kuvassa näkyvän kuusnelosen kasettiaseman malli.
EDIT 26.6.2017: Korjattu Simons' Basic oikeaan kirjoitusasuunsa.
Kirjoittaja: Petteri Pyyny @ 25. kesäkuuta, 2017 16:01
